20 päivän valokuvahaaste #syksy2022 päivä 7

 

Halloween

T:Maija

Halloween-lukuhaaste 2022

(Lokakuun ajan päivittyvä postaus liittyen lukuhaasteeseen)

5.10.2022

Pari päivää sitten, etsiessäni netistä uutta syksy-teemaista tekemistä, törmäsin lukuhaasteeseen.

Kyseessä on Halloween-lukuhaaste ja sen järjestää Yöpöydän kirjat jo seitsemättä kertaa. 

Minulla on mahdollisuus osallistua vain kuuntelemalla kirjoja ja toivon että se on ok. En ole ennen osallistunut mihinkään lukuhaasteeseen ja mielestäni idea on ihan mahtava. 1.-31.10 välisenä aikana pitää siis lukea Halloween-teemaisia kirjoja niin paljon kuin ehtii. Kirjan ei välttämättä tarvitse kertoa nimenomaan Halloweenista, vaan tähän käy muutkin teemaan liittyvät, kuten noidat, ihmissudet, zombit, tarina sijoittuu syksyyn tai saa aikaan kylmiä väreitä.  Ilmoittauduin IG:ssa mukaan haasteeseen ja rupesin etsimään itselleni lukemattomia kirjoja. Mulla on (paha?) tapa kuunnella ja lukea kirjoja joita olen lukenut jo monet kerrat, esimerkiksi Harry Potterit ja Komissario Koskiset. Nyt halusin listalle jotain ihan uutta lukemista ja todella teemaan liittyvää. Haasteen alla oli mainittu edellisten vuosien kirjalistoja ja sieltä bongasin kirjat jotka aion kuunnella. Löysin ihmissusista kertovan kotimaisen kirja-trilogian, Kuura, kirjailija Elina Pitkäkangas. Kuura kertoo nykyajasta, Turun lähistöllä asuvista ihmisistä ja ihmissusista. Kummat ovat hirviöitä, ihmiset vai sudet? 

• Kuura 
• Kajo
• Ruska

Toivottavasti ehdin kuunnella kaikki kolme kirjaa tämän kuun aikana. Onneksi töissä voi kuunnella kirjaa työn ohella. 

---------------------------

6.10.2022

Sain ensimmäisen kirjan kuunneltua tosi nopeasti. Tarina tempaisi mukaansa niin, että oli pakko kuunnella kirjaa työpäivän jälkeen kotonakin. Kirjassa tarina alkaa perus teini-draamalla, mutta muuttuu pian joksikin ihan muuksi, tämä kirja ei ole mitään kevyttä nuorisohöttöä. Suosittelen! 

Ja tästä jatkan sarjan seuraavalla kirjalla, Kajo. 

---------------------------

7.10.2022

Kuuntelin Kuura-sarjan toisen osan, Kajon,  loppuun päivällä. Uskomattoman tiivistunnelmainen kirja ja aikas paljon synkempi kuin ensimmäinen osa. Tykkäsin myös tästä, vaikka selkäpiitä karmi todella pahasti.. 

Aloitin sarjan viimeisen osan tänään. Toivottavasti Ruska on kahden ensimmäisen osan veroinen. 

---------------------------

18.10.2022

Sain viimein kuunneltua Ruskan. Ei pettänyt. Ehdottomasti paras kirjasarja mitä olen aikoihin kuunnellut. Tarinassa viehätti erityisesti se, että tarinan kerronta oli hyvin kansainvälistä, mutta kuitenkin tarina sijoittuu Suomeen Turun seudulle. Aluksi ajattelin, että joo, ihmissusia, ei ehkä ihan mun genreä, mutta annetaan tälle nyt mahdollisuus, tän kirjahaasteen vuoksi. Kannatti kuunnella!

Kuura-sarjan maisemiin on vielä yksi, itsenäinen kirja, Hukan perimät. En lue sitä nyt, koska haluan ensin sisäistää ajan kanssa tämän kirjasarjan kolme osaa. 

Nyt bongasin Storytelistä Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse kirjat, joihin tv-sarja TrueBlood perustuu. Katselin sarjaa pari jaksoa telkkarista, enkä jäänyt ainakaan heti koukkuun. Katsotaan miten kirjojen kanssa on, ja jos kirjat on hyviä, alkaako telkkarisarja kiinnostaa enemmän?  Eli, ihmissusista vapyyreihin.

---------------------------

24.10.2022

Mun Halloween-teemainen lukuputki jatkuu ja nyt sain kuunneltua Charlaine Harrisin ensimmäisen Sookie Stackhouse -kirjan, Veren voiman. Kirja kertoo Sookie -nimiesestä tarjoilijasta, joka kuulee toisten ihmisten ajatukset. Yhtenä iltana baariin astelee komea mies, jonka ajatuksia Sookie ei kuule. Hän on ihan innoissaan miehestä, mutta sitten paljastuu, että mies ei ole ihminen vaan vampyyri. Samaan aikaan kylässä alkaa tapahtua raakoja murhia, joista vampyyria epäillään. 

Kirjan pohjalta on tehty TrueBlood -tv-sarja ja katselen sitä tässä samalla kun kuuntelen ko. kirjoja. 

Veren voima oli sen verran hyvä kirja, että aloitin saman tien sarjan toisen kirjan, Veren janoa Dallasissa. 

---------------------------

29.10.2022

Sain kuunneltua toisen osan Charlaine Harrisin Sookie Stackhouse -sarjassa, Verenjanoa Dallasissa. Kirja oli hyvä, kuuntelin sitä(kin) töissä ja hieman myös kotona. Jatkan suoraan sarjan kolmanteen kirjaan, mutta en ehdi kuunnella sitä loppuun ennen kuun vaihdetta. 

---------------------------

Mun Halloween-lukuhaaste 2022 saldo on viisi kirjaa, ensin ihmissusia sitten vampyyrejä. Ylitin tavoitteeni kahdella kirjalla! Kummatkaan eivät ole mun mielenkiinnon kohteita, enkä olisi aloittanut niiden lukemista ilman tätä loistavaa haastetta. Kiitos Yöpöydän kirjat, tämä oli mainio haaste koska tästä avautui ihan uusia maailmoja!

T:Maija

Värinokkosten istutus kesällä 2022

 Iso-tädilläni Annalla oli aina värinokkosia. Lehtien keskustan väri oli yleensä viininpunainen ja lehden reunat vihreät, tuo on mulle se "oikea" värinokkosen väriyhdistelmä. Heinäkuun alussa löysin paikallisesta K-kaupasta myynnistä juuri tuon värisiä nokkosia ja ostin yhden kotiin, kun tuli niin hyvä ja nostalginen mieli kun näin samanlaisen kasvin kuin Anna-tädillä oli ollut. Saman tien kun pääsin kotiin, muistin, että olin muutama vuosi sitten pyytänyt äitiäni ostamaan mulle värinokkosen siemenlajitelman, jossa (tietenkin) oli myös kyseisen väristä muunnosta. Löysin siemenpussin joka oli selvinnyt hieman kaoottisesta muutosta pari vuotta sitten ja päätin alkaa kokeilemaan millaisia muita väriyhdistelmiä on olemassa kuin tuo jo aiemmin mainitsemani. 

Nämä on niitä mulle oikean värisiä värinokkosia. Yhdestä ostetusta kasvista juurrutin myös tuon toisen. 

Laitoin siemenet multaan, siis mullan päälle, koska siement itävät kuulemma valon ansiosta, niin niitä ei pitäisi haudata mullan sisään. Itäminen tapahtui yllättävän nopeasti, alle viikossa näkyi pienen pienet lehdet. Sitten taimet kasvoivat n. sentin-kahden mittaisiksi ja kasvu pysähtyi kuin seinään. Laitoin taimet kuistille aurinkoiselle paikalle, muistin kastella yms. mutta ne eivät kasvaneet milliäkään. Lopulta huomasin, että paikka oli ihan liian paahteinen pienille taimille. Laitoin ne isompiin ruukkuihin ja paljon viileämmälle paikalle, mihin aurinko ei porottanut koko päivää. Taimet alkoivat kasvaa ihan silmissä! 

Taimiin alkoi tulla värillisiä lehtiä ja aloin arvuutella mitä lajikkeita ne mahdollisesti olisivat, sitä ei nimittäin mainittu siemenpussissa. Pereyhdyin asiaan netissä ja sain selville, että lajikkeita on satoja erilaisia. On kymmeniä eri värejä ja eri kokoja, myös lehden muodot vaihtelevat. Pitänee perehtyä vielä tarkemmin, nyt en uskaltanut tehdä varmaa lajike-tunnistusta kun vaihtoehtoja oli niin paljon. Värinokkosen virallinen nimi on isokirjopeippi ja Englannin kielinen nimi on coleus. Coleus -haulla löytyykin satoja eri värimuunnoksia, joita on saatavilla ulkomaan nettikaupoista. 

Tälläisiä väriyhdistelmiä Prismasta ostetusta pussista kuitenkin tuli. Laitoin samaan purkkiin useamman taimen, niin että yhdessä purkissa on todennäköisesti eri lajikkeita. 

Nuo kuvat ovat elokuun lopulta ja nokkoset ovat kasvaneet tuosta jonkin verran. Varmasti valon vähenevä määrä vaikuttaa sen verran, että kasvu on ollut melko maltillista. Seuraava kuva on nokkosesta jonka toin töihin, kuva on tältä päivältä. Se on samasta setistä kuin nuo edellisten kuvien kasvit. Kaikki nuo ovat alkaneet kukkia, mutta leikkasin kukkavanan pois etttei se vie lehdiltä voimia. Kukat ovat tosi vaatimattomat verrattuna näihin upeisiin lehtiin.

T:Maija

20 päivän valokuvahaaste #syksy2022 päivä 6

 

Syksyn kukkia

T:Maija

20 päivän valokuvahaaste #syksy2022

- Päivitetty 24.10.2022 

Keksin itselleni 20 päivän valokuvahaasteen taltioidakseni just tätä syksyä. Kuvailen näitä random-järjestyksessä ja merkitsen jossain vaiheessa tähän listaan kun kuva on otettu ja postattu. 

- Ruskea väri

- Kollaasi päivästä

- Vanha lato

- Oranssi väri

- Syksyn lehdet puussa

- Vintage löytö

- Heijastus 

- Auringon nousu / -lasku

- Vesipisarat

- Kurpitsa

- Sumu

- Jalat lehtikasassa

- Syyskoristeita

- Kumisaappaat loiskuttamassa

- Syksy selfie

- Halloween

- Syksyn päivän outfit

- Oman kylän syksymaisema

- Syksyn kukkia

- Macro / lähikuva. 

T:Maija

20 päivän valokuvahaaste #syksy2022 päivä 5

 

Terhi380

Vintagelöytö

T:Maija

20 päivän valokuvahaaste #syksy2022 päivä 4

Syksyn lehdet puussa

T:Maija

20 päivän valokuvahaaste #syksy2022 päivä 3

Vanha lato

Kävin koiran kanssa kävelyllä meidän maalaismaisemassa ja reitille osui useampikin vanha lato, joten tällä kertaa tein kollaasin. 

T:Maija 

20 päivän valokuvahaaste #syksy2022 päivä 2

Oranssi väri

T:Maija

20 päivän valokuvahaaste #syksy2022 päivä 1

Jalat lehtikasassa.

T:Maija

Ja taas on syksy

Jostain syystä mä päivitän tätä blogia vain syksyisin...ja taas on syksy. Siis kerta syksyyn, kerran vuodessa/parissa vuodessa ja thats it. Joka vuosi hirveät uhoamiset, että nyt kyllä alan bloggaamaan ja kauheasti kaikkea mutta sitten ekan julkaisun jälkeen koko homma kuivuu kasaan. Mä vaan unohdan koko jutun kun arjessa on niin paljon kaikkea muuta kiireellistä hoidettavaa. 

Voi olla että kerroin jo aiemmin LankaMaija-blogin historiasta, mutta tässä vielä kertauksena.

Perustin "Lankamaija" -blogin ensimmäisen kerran yli kymmenen vuotta sitten Vuodatus-alustalle ihan neulomiani töitä varten. Päivitin blogia ahkerasti ekalla läppärilläni ja otin vanhalla digikameralla neuleiden kuvia Peltsun metsissä ja muuallakin. Sitten Vuodatuksen palvelin kaatui ja useimpien ihmisten kaikki blogeihin ladatut kuvat hävisivät kuin tuhka tuuleen, myös minun. Millainen on blogi, jossa on paljon tekstiä, mutta tekstiin liittyvät kuvat puuttuvat? Harmitti ihan tosissaan kun olin panostanut siihen mielestäni ihan kunnolla ja blogi toimi myös arkistona että mitä kaikkea sitä on tullut vuosien varrella tehtyä. Silloin vuosituhannen alussa en ollut Facebookissa enkä missään muuallakaan somessa, tuo Vuodatuksen blogi oli mun julkaisualustani kaikille jutuille. Silloin pienen neule-blogin pitäminen Vuodatuksessa tuntui hieman vastavirta/indie-hommalta kun kaikki alkoivat kohkata Facesta ja alkoi tulla muitakin some-alustoja joihin ihmiset pistivät koko elämänsä. 

 Lopetin blogin pitämisen siihen kun kuvat katosivat. 

 Myöhemmin huomasin tämän Googlen tarjoaman (ilmaisen!) alustan ja päätin ruveta kirjoittelemaan Lankamaija blogia uudestaan. Jotenkin ei vain enää lähtenyt rullaamaan samalla tavalla, liekö syynä edellisen blogin romuttuminen vai oma vaikea vaihe elämässä. Nyt ajattelin laajentaa blogin aihetta neuleiden ulkopuolelle, osittain siksi että en ehdi neuloa läheskään yhtä paljon kuin aiemmin ja nyt on muitakin aiheista joista kirjoitella. 

T:Maija

Kurpitsa-aika!!!

Olen viljellyt tänä kesänä kahta kurpitsa lajiketta, jättikurpitsaa ja Jack O'Lanternia. Viljely oli tosi haastavaa, koska kesä oli todella kuiva ja kurpitsat tarvitsevat tosi paljon vettä. Ja toinen syy oli meidän kylpyhuone remontti, ei millään olisi ollut jaksamista kastella kurpitsoja (ja kuusiaitaa ja chilejä ja..) joka ilta. Mutta onneksi kastelin, koska nyt nämä ihanuudet on kerätty kellariin talteen odottamaan Halloweenin kurpitsan kaiverrusta. 

Kurpitsoja tuli ihan mukavasti, 3 isoa Jack O'Lanternaa kaiverrettavaksi ja yksi iso jättikurpitsa sekä muutama pienempi jättikurpitsan poikanen. 

Osa kurpitsoista oli vielä vihertäviä eikä niin syvän oransseja kun vein ne kellariin. 

Kohta alkaa olla aika hakea oranssit möllykät ihmisten ilmoille koska Halloween on ihan kohta täällä!

Lankojen purkkivärjäystä.

Facebookin neuleryhmissä on nyt keväästä alkaen näkynyt hurjan paljon lankojen purkkivärjäystä. Aivan ihanan näköisiä purkkeja, ihania värejä ja tosi ihania lopputuloksia. Päätin myös kokeilla purkkivärjäystä ja rupesin haalimaan tarvittavia tarvikkeita. Koska olen värjännyt ennenkin, alunaa löytyi jopa pari purkkia puretteeksi ja muutkin värjäyskamat löytyivät yhdestä muuttolaatikosta(!!) Valkoista lankaa oli yksi kerä ja toisen ostin sen kaveriksi, huomatakseni, että vanhassa kerässä on 150g ja uudessa saman merkkisessä vain 100g. Eihän se siis haittaa kunhan vain laskee puretteen määrän oikein. 

Ja sitten vielä iso lasipurkki.. jotenkin oletin, että tottahan sellainen löytyy helposti kellarista tai varastosta, mutta ei. Silmiin ei osunut yhtään reilumman kokoista lasipurkkia ja facen roskalavoillakin naiset etsivät kuumeisesti juuri tuollaisia lasipurkkeja, eli ei apuja omista varastoista eikä facesta. 

Mökillä olisi ollut iso kasa wanhoja lasipurkkeja, olin niitä sinne säästellyt, mutta ne jäivät sinne puulaatikkoon kun mökki myytiin. 

Kävin siis ostamassa ison lasipurkin paikallisesta Tokmannista. Eilen illalla aloitin lankojen purettamisen.

Toin mökiltä (ennen myyntiä siis) paljon vanhaa kamaa, mm. vanhat vyyhdinpuut, kerinlehdet, rukin, kangaspuut yms.. Nyt kävin hakemasta kellarista vanhat vyyhdinpuut ja vyyhtesin nuo kaksi kerää lankaa. Vyyhdinpuissa on joku mitta-systeemi: kun kiertää kampea tarpeeksi, kuuluu naksahdus. Tätini kertoi joskus tuon metrimäärän, mikä naksahdusten väli on. En vain muista sitä enää..enkä jaksanut nyt perehtyä siihen, jääköön se siis myöhemmäksi. 

 Päätin purettaa molemmat vyyhdit samalla kertaa, vaikka meinasin värjätä vain toisen. Olisi sitten valmiina se toinen jos inspiraatio ja lisää värimateriaalia ilmaantuu. 

Puretin 250g. valkoista 7-veljes lankaa, 40g alunalla. Liuotin alunan noin 40 asteiseen veteen ja lisäsin langat. Lisäsin lämpöä pikkuhiljaa, kunnes se oli 85-90 astetta. Tuossa lämmössä langat olivat noin tunnin, jonka jälkeen huuhtelin ne, toisen vyyhdin laitoin kuivumaan ja odottelemaan parempia aikoja. 

Toisen kerän otin samantien purkkivärjäykseen: laitoin ison lasipurkin pohjalle reilun kerroksen sipulin kuoria. Päälle pujotin vyyhdin alkupään, taitokseen taas sipulin kuoria. Jatkoin vyyhdin taittelua ja reilusti sipulin kuoria jokaiseen väliin ja vielä päällimmäiseksi kourallinen. Haltijalanka jäi päällimmäiseksi. Keitin vettä vedenkeittimellä ja kaadoin purkkiin vettä niin, että langat ja kuoret peittyivät. Purkin kansi kiinni ja tänään vien sen kasvihuoneeseen missä se lämpenee mukavasti päivällä. 

Purkissa kerroksittain lankaa ja sipulinkuoria. 

Kuumaa vettä lankojen ja sipulinkuorien päällä. 

Mietin tätä tehdessäni, et mikä järki tässä loppupeleissä on? Samassa ajassa kun valmistelin tän purkin ja puretin langat olisin keittänyt väriliemen kattilassa ja laittanut langatkin sinne värjäytymään. 🤔 

Toki purkki on nätti katsella, paitsi kohta kun vien sen kasvihuoneeseen missä ei tule käytyä ihan joka päivä.